Aamu valkeni Ahvenanmaalla hyvin sateisena ja pilvisenä, kuinkas muutenkaan. Myös sähköt olivat poikki, joten ensimmäinen aamu ei ollut yhtä ruusuinen kuin olisi voinut kuvitella. Onneksi suurimman huolenaiheeni, aamukahvin väliinjääminen, osoittautui turhaksi, sillä ihana majapaikkamme omistaja oli ehtinyt saada aamupalan valmiiksi ennen sähköjen menoa. Luojan kiitos! Ja aamupalasta vielä, se oli kerta kaikkiaan ihana. Aitoja Ahvenanmaan makuja; paikallista leipää, Ålands mejerietin jogurttia, haudutettua ohrapuuroa ja pannukakkua (!!). Ja monta Euroopan aamupalaa nähneenä voin sanoa, että parasta on juoda kahvia isosta mukista.
Kastelholman linna
Aamupalan jälkeen jouduimme lepäilemään huoneessa hetken (monta tuntia), sillä sade jatkui edelleen. Onneksi pilvet kuitenkin väistyivät ja sade lakkasi keskipäivään mennessä. Suuntasimme siis kohti päivän kodettamme, eli Kastelholman linnaa. Tämä 1300-luvulla rakennettu linna sijaitsi noin 15 kilometrin pyörämatkan päässä.
Alun perin puolustuslinnakkeeksi rakennettu linna sijaitsi kauniissa maalaismaisemissa järven rannalla. Sisäänpääsymaksulla (6e) pääsi ihastelemaan linnan karuja sisätiloja ja ihmettelemään keskiaikaista elämänmenoa. Linna muistutti hyvinkin paljon Turun linnaa.
Heti sisäänkäynnin jälkeen löysimme joukon keskiaikaisiin pukuihin sonnustautuneita soittajia, jotka virittelivät soittimiaan ja harjoittelivat tulevaa esitystä. Kuulimme soittajan kertovan, että presidentti olisi tulossa. Linnassa kierreltyämme jäimme vielä hetkeksi ihmettelemään, josko se presidentti nyt jo saapuisi paikalla. Näimme kuitenkin vain joukon korvanappimiehiä, valokuvaajia ja poliiseja.
Smakbyn-ravintola ja tislaamo
Aivan Kastelholman linnan vieressä sijaitsi yksi etukäteen hehkuttamani kohde, eli Smakbyn-ravintola. Tätä Michael Björklundin ravintolaa on esitelty lehdissä moneen otteeseen, joten sitä piti ehdottomasti mennä testaamaan. Ja jos pääsisi maistamaan iloista possua, kaikki olisi täydellistä.
Myös tämä ravintola oli todella suosittu, ja jouduimme jonottamaan hetken ennen pöytiin pääsyä. Ravintola on auki sekä lounas- että illallisaikaan, ja näiden välissä keittiö sulkee hetkeksi ovensa. Tai ainakin pitäisi, sillä asiakkaat tulivat sisään sulkemiskyltistä huolimatta. Lounaalla, eli siis ennen kello kolmea, vaihtoehtona oli neljä eri ruokalajia. Ja mikä parasta, listalla oli juuri sitä kuuluisaa glaseerattua iloista possua. Päädyimme siis siihen. Täytyy sanoa, että hintataso oli todella edullinen, sillä olisin voinut maksaa erittäin hyvästä annoksesta enemmänkin. Alkuun pöytäämme tarjoiltiin talon mehevää aprikoosileipää ja alkupalasalaatit.
Glaseerattu possu oli maukasta, vaikkakin pinta oli paahdettu vähän turhankin rapeaksi. Mutta vatsa täyttyi isokoisesta annoksesta hyvin. Kymmenen euron hintaan kuului lisäksi kahvia ja suklaakeksejä. Suosittelen lämpimästi tätä ravintolaa. Ensi kerralla täytyy sitten suunnata ravintolaan illallisaikaan.
Ravintolan kanssa samassa rakennuksessa toimi myös tislaamo, jossa järjestettiin sesonkiaikaan (eli ei nyt) maistatuksia. Tislaamo valmistaa sekä viinejä että liköörejä, kuten omena- ja kirsikkaliköörejä. Tislaamon tuotteita löytyy Suomesta vain Helsingin Arkadian Alkosta, joten niitä kannattaa ostaa mukaansa Ahvenanmaalta, jossa niitä on myynnissä kaikissa Alkoissa. Ravintolan kanssa samassa rakennuksessa toimii myös myymälä, josta voi ostaa mukaansa muun muassa paikallisten suunnittelijoiden lasitaidetta.
Lisälenkki Bomarsundin linnalle
Kastelholman ja Smakbyn ympäristöön kannattaa tutustua ajan kanssa, sillä tältä alueelta olisi löytynyt näiden kahden kohteen lisäksi paljon muutakin nähtävää. Täytyy kertoa vielä yksi hauska sattuma, joka tapahtui ravintolan viereisessä lammasaitauksessa.
Muutama lammas oli nimittäin eksynyt aitauksen ulkopuolelle. Jäimme ihmettelemään asiaa muutaman muun turistin kanssa, ja mietimme mitä tälle asialle voisi tehdä. Kaikkien yllätykseksi lampaat osasivatkin itsestään takaisin aitaukseen, nimittäin ryömimällä aidan alitse. Isokokoiset lampaat siis oikeasti ryömivät pienestä kaninkolon kokoisesta reiästä takaisin kotiin tarpeeksi ruohoa syötyään. Tätä asiaa ihmettelen varmaan vielä pitkään, niin oudolta se näytti.
Lounaan jälkeen lähdimme jatkamaan matkaamme itään ja kohti noin 10 kilometrin päässä sijaitsevaa Bomarsundia. Oolannin sodassa tuhoutunut Bomarsundin linna oli aikoinaan Ahvenanmaan suurin rakennus, joka toimi puolustuslinnakkeena. Lähestyessämme aluetta, huomasimme parin muunkin turistin olevan paikalla. Syynä ei tainnutkaan olla itse nähtävyys, vaan Sauli Niinistö, joka edusti paikalla tyylkkäänä puolisonsa Jennin kanssa. Turistien kameroihin taisi tallentua enemmän kuvia presidentistä kuin itse nähtävyydestä. Olimme siis onnistuneet kiertämään samoja nähtävyyksiä Saulin kanssa.
Jos nähtävyydet itsessään eivät kiinnosta, kannattaa Bomarsundiin matkata myös kauniiden maisemien vuoksi. Kimalteleva meri ja kalliot näyttivät todella kauniita aurinkoisessa kesäpäivässä.
Utsiktcafén upeat maisemat
Nähtävyyksien ja maisemien katselun jälkeen olikin jo aika lähteä polkemaan takaisin kohti majapaikkaamme, sillä matkalla täytyi pysähtyä vielä yhdessä nähtävyydessä, nimittäin näköalapaikka Utsiktscafé Uffe på bergetissä. Näköalapaikka sijaitsi Sundsvägenin sillan kupeessa, vain muutaman kilometrin päässä Godbystä. Kahden euron pääsymaksulla pääsi kipuamaan näköalatorniin, josta levittäytyivät idylliset maisemat Ödkarbyvikenin ylle.
Myös rinteellä sijaistevasta kahvilasta oli oivat näkymät, joita pystyi ihastelemaan kahvikupposen ja välipalan äärellä. Tilasimme sattumanvaraisesti listalta yhden annoksen, ja odotimme jännityksellä mitä eteemme saisimmekaan. Olimme oikeassa, sillä pian saimmekin täytetyn panin, jota oli hyvä nauttia rauhallisesta tunnelmasta nauttien.
Matkalla majapaikkaamme kävimme vielä ostamassa kaupasta vähän iltapalaa, ja loppuilta kuluikin huoneessa elokuvan ja herkkujen parissa. Pitkä ja nähtävyyksien täyteinen päivä takana, huomenna taas lisää seikkailuja ja suunta kohti länttä.
maukkaasti maailmalla 